Jos väärentämisen vastaisten ratkaisujen halutaan olevan todella tehokkaita toimitusketjujen turvaamisessa, viranomaisten auttamisessa laillisen kaupan varmistamisessa ja kuluttajien luottamuksen lisäämisessä, niiden on oltava kansainvälisesti vahvistettujen suorituskykyvaatimusten eli ISO-standardien mukaisia.
ISO on kansainvälinen standardisoimisjärjestö. Se sijaitsee Genevessä, ja se on maailman suurin ja kansainvälisin standardointielin, joka antaa teknisiä standardeja, jotka kattavat lähes kaikki toimialat (1). Sen jäseniä ovat useimpien maailman maiden kansalliset standardointielimet.
ISO-standardit ovat asiantuntijoiden kansainvälisesti sopimia sääntöjä ja kriteerejä. Niitä on monenlaisia (esim. tuotestandardit, ohjeet, käytännesäännöt ja testausmenetelmät), mutta pohjimmiltaan ISO-standardit ovat käytännössä kaavoja, jotka kuvaavat ”parasta tapaa tehdä jokin asia”. Standardit numeroidaan muodossa ”ISO nnnn:yyyy – otsikko”, jossa nnnn on standardin numero, yyyy julkaisuvuosi ja otsikko on standardin nimi.
Useiden ISO-standardien tarkoituksena on varmistaa, että väärentämisen vastaiset teknologiat ovat tarkoituksenmukaisia. Useimmat niistä on suunnattu teknologian tarjoajille, ja ne sisältävät ratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista koskevia kriteerejä. On kuitenkin kaksi ISO-standardia, jotka on tarkoitettu käyttäjille. Ne ovat seuraavat:
ISO 22383:2020– ohjeisto, jonka avulla yritykset voivat päättää, mikä todentamisratkaisu sopii niille, määrittelemällä suorituskykyperusteet ja luomalla menetelmiä tehokkuuden arvioimiseksi
ISO 22384:2020 – ohjeisto, jonka avulla tuotemerkit voivat laatia ja valvoa suunnitelman tuotteidensa suojaamiseksi erityyppisiltä petoksilta, kuten väärentämiseltä, kopioinnilta, uudelleentäytöltä, harmailta markkinoilta jne.
Kaksi teknologiatoimittajille suunnattua standardia on myös syytä mainita lyhyesti. Ne ovat seuraavat: ISO 22378:2022 (ohjeet esineiden tunnistusjärjestelmien ja todentamisjärjestelmien yhteentoimivuuden parantamisesta) ja ISO 22381:2018 (ohjeet itsenäisesti toimivien tunnistus- ja todentamisjärjestelmien yhteentoimivuuden parantamisesta).
ISO-standardeihin sovelletaan tiukkoja tekijänoikeusrajoituksia; vain asiakirjojen tiivistelmät ja tietoa antavat osat ovat julkisesti saatavilla. Jos haluat tutustua ISO-standardin koko sisältöön, sinun on ostettava standardi ISOlta tai siihen liittyvältä kansalliselta standardointielimeltä.
Tämän vuoksi tässä luvussa esitetään yleiskatsaus erityisesti ISO 22383:2020 -standardissa (joka on tämän oppaan kannalta olennaisin) käsitellyistä aloista ja periaatteista ja esitellään lyhyesti muut mainitut standardit, joiden tarkoituksena on tarjota lähtökohta keskusteluille, päätöksenteolle ja mahdolliselle täytäntöönpanolle.
(1) Televiestintä kuuluu kansainvälisen televiestintäliiton toimialaan.