ISO 22383:2020 -standardissa annetaan organisaatioille ohjeita siitä, miten ne voivat valita tarkoituksenmukaisimmat ”todentamistekijät” (todentamisratkaisun osana käytettävät laitteet) aineellisten hyödykkeidensä aitouden todentamiseksi, ja siinä esitetään kriteerit, joita voidaan käyttää eri vaihtoehtojen analysointiin ja vertailuun. Tässä standardissa ei määrätä mistään yhdestä ainoasta aitouden todentamiskeinosta. Sen sisältämiä ohjeita voidaan soveltaa yleisesti, riippumatta käytetystä aineellisesta hyödykkeestä, ympäristöstä tai aitoustekniikasta.
 

Kuvaus
 

ISO 22383:2020 on osa laajempaa standardikokonaisuutta, joka liittyy tuotteiden ja asiakirjojen aitouteen , eheyteen ja luotettavuuteen. Se on joukko ohjeita, joiden tarkoituksena on auttaa organisaatioita tunnistamaan, mitä ”aitoustekijän” luokkaa tai luokkia niiden tulisi käyttää väärennösten torjumiseksi. Tämä tapahtuu seuraavasti:

• vahvistamalla perusperiaatteet, jotka liittyvät väärentämisen vastaisen strategian määrittelyyn
• kuvaamalla olemassa olevat eri teknologiaryhmät
• esittämällä suorituskykyperusteet ja
• osoittamalla, miten näitä kriteerejä voidaan käyttää todentamistekijöiden ja kokonaisratkaisujen tehokkuuden arvioinnissa.

>> Perusperiaatteet
 

Standardin mukaan tekijät, jotka määrittävät sopivimmat tunnistuselementit ja -ratkaisut ja muodostavat siten väärentämisenvastaisen strategian perustan, ovat seuraavat:

• väärentämiseen liittyvien riskien arviointi
• toteutuksen ja käytön konteksti ja
• tekniset, logistiset ja taloudelliset kriteerit.

Näiden tekijöiden (joiden täydellinen luettelo sisältyy asiakirjaan) perusteella voidaan määritellä todentamistekijöiden ja -ratkaisujen suorituskykyvaatimukset ja arvioida niiden tehokkuutta.

Arvioinnissa olisi myös otettava huomioon molemmat todentamisratkaisuun liittyvät prosessit: luomisprosessi (jossa todentamistekijä määritellään, tehdään ja integroidaan tuotteeseen tai tuotteeseen) ja tarkastusprosessi (jossa koulutetut tarkastajat, joilla on asianmukaiset välineet, tarkastavat elementit, jos välineitä tarvitaan).

Standardissa suositellaan, että ratkaisun suunnittelussa noudatetaan ”Security-by-design-prosessia”.

>>Teknologioiden luokittelu
 

Standardissa määritellään kolme teknologiakategoriaa – ”avoin”, ”peitelty” ja ”rikostekninen” teknologia. Näitä voidaan analysoida ja vertailla seuraavien ominaisuuksien perusteella:

• tiedon tarjoaminen: tapa, jolla tarkastajalle tarjotaan yleistä tai tavarakohtaista tietoa;
• todennuselementtien ja -välineiden hankinta ja tuotanto: millaisia turvatoimia on käytössä toimittajien tarkastamiseksi ja tuotantoprosessien suojaamiseksi tiedonsiirroilta ja varkauksilta;
• tarkastus: suoritetaanko tarkastus ihmisaistien, todentamisvälineen tai rikosteknisen analyysin avulla

>> Suorituskriteerit
 

Standardissa esitetään suorituskykyperusteet, joiden avulla oikeudenhaltijat voivat arvioida, miten hyvin todentamistekijät ja -ratkaisut voivat toimia suhteessa riskinarvioinnissa tunnistettuihin riskeihin. Suorituskykyvaatimukset määritellään vertaamalla suorituskykyvaatimuksia riskinarviointiin.

Todentamistekijöiden suorituskykyperusteisiin kuuluvat seuraavat:

• fyysiset ominaisuudet (koko, materiaali, joustavuus, viskositeetti, kestävyys ja kestävyys ympäristöolosuhteissa jne.)
• hyökkäyksenkestävyys (sabotaasin ja muuttamisen, tietomurtojen, viestinnän sieppaamisen ja vanhentumisen sieto)
• integrointiprosessi (kuinka turvallinen on prosessi, jossa teijä integroidaan materiaalihyödykkeeseen).

Todentamisratkaisujen suorituskykyyn liittyviä kriteerejä ovat mm. seuraavat:

• todennusprosessin sijainti ja ympäristö (virtalähteiden saatavuus, ympäristöolosuhteet, kuten lämpötila tai kosteus, altistuminen vaaroille jne.)
• todennusparametrit (todennuksen käsittelyyn kuluva aika, tarkkuusaste ja nopeus, tuloksen saamiseen kuluva aika jne.)
• turvallisuuskäytäntö (toimenpiteet, jotka on toteutettava ratkaisun kaikkien osien, toimitusketjun jne. suojaamiseksi)
• asiaankuuluvien säännösten noudattaminen (mukaan luettuina hallitusten tai sääntelyviranomaisten antamat säännökset – erityisesti jos ratkaisu on tarkoitettu toteutettavaksi kansainvälisillä markkinoilla).

>> Tehokkuuden arviointi

Todentamistekijän tai -ratkaisun tehokkuutta voidaan arvioida arvioimalla, kuinka hyvin se täyttää kullekin kriteeriryhmälle määritellyt vaatimukset. ISO 22383:2020 yksinkertaistaa tätä arviointia tarjoamalla liitteessä ruudukon, joka sisältää kaikki suorituskykyperusteet ja jonka avulla käyttäjä voi ilmoittaa kunkin suorituskykyvaatimuksen ja sen merkityksen.

Käyttökohteet
 

ISO 22383:2020 on tarkoitettu kaikille organisaatioille, joiden on pystyttävä vahvistamaan aineellisten hyödykkeiden aitous ja eheys todentamistekijöillä ja -ratkaisuilla missä tahansa toimitusketjussa. Sitä voivat käyttää kaikentyyppiset ja -kokoiset organisaatiot. Todentamisratkaisuja voidaan käyttää väärentämisen torjuntaan, tuotepetosten estämiseen ja väärennösten estämiseen.

Kustannukset
 

Kaikki viimeisimmät hinta- ja ostotiedot löytyvät ISO-verkkosivuilta ja sen kansallisten jäsenten verkkosivuilta.