Tämän teknologian päätarkoituksena on suojata asiakirjoihin ja pakkauksiin painetut tiedot. Tämä tapahtuu käyttämällä painetta tai lämpöä muovikalvon kiinnittämiseksi sivuille tai muille suojattaville pinnoille. Muovikalvoon on asennettu erityisiä turvaominaisuuksia, esimerkiksi painettuja, iholla tuntuvia tai värillisiä elementtejä, jotka lisäävät suojausta.
Seuraavassa on kolme yleisintä prosessia, joita käytetään turvakalvon sisällyttämiseksi.
- Päällepainatus – turvatekijät painetaan yleensä turvakalvon takaosaan (sisäpuolelle) tai liimakerroksen ja kalvon väliin, jotta ne voidaan suojata vahingoittumiselta ja peukaloinnilta (ne painetaan yleensä silkkipainolla, raakelisyväpainolla tai fleksopainolla).
- Kohokuviointi – turvakalvoon on kohokuvioitu iholla tuntuvia osia, kuten ohuita viivoja, monimutkaisia ohuita viivakuvioita tai mikropainatuksia.
- Sitominen sidonnan avulla – Tällä teknologialla suojataan yleensä valokuvia ja painettuja henkilötietoja passeissa. Peukaloinnin estämiseksi kalvo upotetaan passikirjaan sidonnan avulla siten, että kalvon kaistale muodostaa pienen marginaalin viereiselle sivulle asiakirjan takaosaan.
Kaksi muuta, harvinaisempaa menetelmää ovat helmiäiskalvo, joka on loistava, helmiäishohtoinen väri ja joka muuttaa väriä, kun sitä katsotaan eri kulmista, sekä heijastava kalvo, joka tehdään näkyväksi erityisellä katselulaitteella, joka käyttää koaksiaalista valoa.
Turvakalvoja käytetään useimmiten asiakirjoissa – esimerkiksi passeissa ja henkilökorteissa.
Jos haluat käyttää turvakalvoa, sinun on sisällytettävä tuotantoprosessiin vaihe, jossa kalvo kiinnitetään asiakirjan suojattaviin osiin.
Koska turvakalvojen toteuttamisvaihtoehtoja on niin monia, tässä yhteydessä on vaikea yleistä kuvaa kustannuksista.