Siirry kotisivulle
Observatory
On infringements of intellectual property rights

Henkisen omaisuuden arvon kehittäminen ja tukeminen

Valikko

FAQs on copyright for consumers

FAQs on copyright for consumers

The Frequently Asked Questions (FAQs) on copyright help inform all European consumers about what is legal and what is not when using copyright protected content, such as music or film, on the internet.

As an extension of this successful initiative, the FAQs on copyright for teachers will provide teachers and students from the EU with clear and accurate information on what use of copyright protected content is allowed in the context of education.

15 questions from consumers on copyright for all EU Member States

Answers to the FAQs are given for all EU Member States. They are available in English and at least one of the official languages of the Member State in focus.

How does copyright affect your daily life?

 
Do you post on social media?
Do you add stories to your blog?
Are you streaming legally?
Who owns your work when you upload it to a platform?
Quoting a famous book online? How?
 
 
 

Click on a country in the map or select a country from the list to show the answers for the country:

 

Showing the answers for the country: Finland Read in: Suomeksi | Svenska | English .

 

1. Mitä tekijänoikeus ja sen lähioikeudet tarkoittavat ja kattavat? Onko kaikkialla maailmassa samalla lailla?

2. Kenelle tekijänoikeus kuuluu ja miten tekijät, oikeudenomistajat, kuluttajat, yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri hyötyvät tekijänoikeudesta?

3. Saanko automaattisesti tekijänoikeussuojaa, jos esimerkiksi otan valokuvan puhelimellani, vai pitääkö minun rekisteröidä teokseni saadakseni suojaa sille?

4. Mikä on tekijänoikeuden loukkaus? Voinko joutua vaikeuksiin tekijänoikeuden loukkauksesta? Entä jos en ollut tietoinen siitä, että loukkasin tekijänoikeutta?

5. Missä olosuhteissa voin käyttää teosta, joka on suojattu jonkun muun tekijänoikeudella? Olen kuullut, että toisen tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttäminen on vain yksinkertaisesti siteeraamista ja siten aina sallittua.

6. Saanko käyttää tekijänoikeudella suojattua musiikkia tekemäni kotivideon taustamusiikkina ja ladata sen videoalustalle?

7. Saanko antaa tekijänoikeudella suojatusta teoksesta tehdyn kopion perheenjäsenelle tai ystävälle?

8. Saanko ladata tekijänoikeudella suojatun teoksen internetistä? Onko merkitystä sillä, mitä teknologiaa käytän tai jos lataan vain osia teoksesta?

9. Mitä ovat tekniset toimenpiteet ja saanko kiertää ne tehdäkseni kopiota yksityiskäyttöön?

10. Mitä ovat yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut?

11. Loukkaanko tekijänoikeutta, jos katson elokuvan suoratoistona sen sijaan, että lataisin sen internetistä?

12. Olenko vastuussa siitä, että tekijänoikeudella suojattuja teoksia sisältyy automaattisesti julkaisuihini sosiaalisen median alustoilla, ja onko tämä tekijänoikeuden loukkaus? Mitä jos linkitän ja upotan tällaisia teoksia verkkosivulleni tai blogiini?

13. Luodessani teoksen ja ladatessani sen verkkoon monen verkkosivun käyttöehdot pyytävät minua siirtämään tekijänoikeuteni sivustolle. Tarkoittaako tämä, että menetän kaikki oikeuteni teokseen?

14. Henkilöhahmoni perustuu suosikkinäyttelijääni, suosikkisarjakuvahahmooni tai suosikkikuntosaliini. Voinko joutua vaikeuksiin tekijänoikeuden loukkauksesta?

15. Kuinka voin tietää, onko teos saatavilla verkossa laillisesti vai laittomasti?

 

 

 

1. Mitä tekijänoikeus ja sen lähioikeudet tarkoittavat ja kattavat? Onko kaikkialla maailmassa samalla lailla?

Tekijänoikeussuoja jaetaan taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Taloudelliset tekijänoikeudet antavat tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen. Lähtökohtana on siten, että tekijä saa yksin määrätä, käytetäänkö teosta ja jos käytetään, niin miten. Yksinoikeuksiin on laissa tiettyjä rajoituksia, joista mainittakoon esimerkiksi jokaisen oikeus valmistaa tekijänoikeudella suojatusta teoksesta muutama kappale yksityiskäyttöön ja teosten käyttäminen opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Moraalisia tekijänoikeuksia ovat ns. isyysoikeus ja respektioikeus. Moraalisten oikeuksien tarkoituksena on kunnioittaa tekijän persoonaa ja hänen henkilökohtaista suhdetta teokseensa. Isyysoikeus edellyttää tekijän nimen ilmoittamista hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappaleita tai se saatetaan yleisön saataviin. Respekti- eli kunnioittamisoikeuden sisältönä on, ettei teosta saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omaperäisyyttä loukkaavalla tavalla. Teosta ei myöskään saa saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Lähioikeussuoja muistuttaa tekijänoikeussuojaa. Normaalisti lähioikeuksissa on kyse yksinoikeudesta määrätä suorituksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Omaperäisyydelle ja itsenäisyydelle ei ole asetettu vaatimuksia. Lähioikeudet antavat normaalisti ajallisesti suppeamman suojan tekijänoikeussuojaan verrattuna. Erilaisista tekijänoikeusperinteistä johtuen järjestelmä ei ole sama kaikkialla maailmassa.

 

2. Kenelle tekijänoikeus kuuluu ja miten tekijät, oikeudenomistajat, kuluttajat, yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri hyötyvät tekijänoikeudesta?

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti sille, joka on tehnyt teoksen tunnusmerkit täyttävän teoksen. Yhteisteoksesta puhutaan, kun teoksen luomiseen on osallistunut yhdessä kaksi tai useampia henkilöitä, eivätkä tekijöiden osuudet muodosta itsenäisiä teoksia. Tekijänoikeus on heillä silloin yhteisesti. Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin. Audiovisuaaliset teokset mielletään usein yhteisteoksiksi, joissa teoksen eri osilla on eri tekijä. Niitä voidaan pitää myös kokoomateoksina. Työsuhdetekijänoikeuden osalta lähtökohta on sama kuin muutenkin: teoksen luoneella työntekijällä on tekijänoikeus teokseensa. Tietokoneohjelmien ja tietokantojen osalta on kuitenkin niin, että tekijänoikeuden katsotaan siirtyvän työntekijältä automaattisesti työnantajalle. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Kokonaisluovutukselle on tyypillistä, että se on rajoittamaton ajallisesti tai käytön suhteen (“kauppa”). Tekijä voi kuitenkin lähtökohtaisesti luovuttaa vain taloudelliset oikeutensa. Moraalisista oikeuksistaan tekijä voi luopua vain, mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen. Osittaisessa tekijänoikeuden luovutuksessa, josta voi käyttää termiä lisenssi, lisenssinsaajalle myönnetty oikeus käyttää suojan kohdetta on eri tavoilla rajoitettu. Tyypillisiä tekijänoikeuden siirtymistä koskevia sopimuksia ovat työ- ja työehtosopimukset, tutkimus- ja kehityssopimukset, jakelusopimukset ja teknologian siirtoon liittyvät sopimukset. Tekijänoikeuden lähtökohta on, että tekijä hyötyy tekijänoikeuden suojauksesta. Tekijänoikeutta on kuitenkin tekijänoikeuslaissa rajoitettu tärkeistä yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä syistä, muun muassa tiedonvälityksen ja sananvapauden hyväksi. Yksinoikeuksiin on tekijänoikeuslaissa tiettyjä rajoituksia, joista mainittakoon esimerkiksi jokaisen oikeus valmistaa tekijänoikeudella suojatusta teoksesta muutama kappale yksityiskäyttöön ja teosten käyttäminen opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Lukemisesteiset ja valtuutetut yhteisöt saavat rajoituksen perusteella valmistaa saavutettavassa muodossa olevia kappaleita teoksista, kuten äänikirjoja, näkövammaisille tai lukemisesteisille henkilöille. Näitä kappaleita voidaan välittää helposti EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n jäsenvaltioiden ja Marrakeshin sopimuksen osapuolina olevien kolmansien maiden välillä, kunhan valtuutettu yhteisö noudattaa omia menettelytapojaan, joilla varmistetaan muun muassa, että näitä kappaleita käyttävät yksinomaan edunsaajat. Myös ns. sopimuslisenssit ovat hyödyksi sekä tekijöille että käyttäjille.

 

3. Saanko automaattisesti tekijänoikeussuojaa, jos esimerkiksi otan valokuvan puhelimellani, vai pitääkö minun rekisteröidä teokseni saadakseni suojaa sille?

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojaa saa tuotteen sisältö ja muoto, jos se on tarpeeksi itsenäinen ja omaperäinen täyttääkseen teoksen määritelmän. Tekijänoikeudella ei voi suojata pelkkää konkretisoimatonta ideaa, teokseen sisältyviä tosiasioita tai ajatuksia. Kirjallisia teoksia ovat muun muassa kaunokirjallisuuden tuotteet, erilaiset artikkelit, kartat ja tietokoneohjelmat. Taiteelliset teokset voivat olla esimerkiksi sävellys-, näyttämö- ja elokuvateoksia, valokuvateoksia tai kuvataiteen teoksia. Erään yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan teoskynnyksen on katsottu ylittyvän silloin, kun kukaan muu ei samaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt tekemään täysin samanlaista teosta. Teoskynnyksen ylittyminen ratkaistaan aina tapauskohtaisen harkinnan perusteella viimeistään tuomioistuimessa. Korkeimman oikeuden ratkaisuja valokuvien teostasosta ei ole, mutta tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt aihetta esimerkiksi ratkaisuissaan TN 2013:3, TN 2014:16 ja TN 2014:17. Ensin mainitussa ratkaisussa kyseessä oli teos, kun valokuva ilmensi dramaattista tunnelmaa, jonka kuvaaja oli rakentanut luovilla valinnoillaan esimerkiksi valojen käytössä, ajoituksessa sekä kuvan sommittelussa ja rajaamisessa. Valokuva voi siis saada varsinaisen tekijänoikeussuojan, jos se on itsenäinen ja omaperäinen valokuvateos. Valokuva saa ainakin lähioikeussuojan. Lähioikeussuojan saavat esittävä taiteilija, äänitallenteen tuottaja, kuvatallenteen tuottaja, radio- ja televisioyritys, luettelon ja tietokannan valmistaja, valokuvaaja ja sanomalehtitiedotus. Tekijänoikeus syntyy samalla hetkellä, kun teos on luotu. Tekijänoikeuksia ei rekisteröidä. Teosten ja niiden tekijöiden paremmalla tunnistamisella, digitaalisiin tiedostoihin sisältyvien metatietojen käytöllä ja laadulla (ja mahdollisesti vapaaehtoisella rekisteröinnillä) on kuitenkin yhä tärkeämpi rooli tekijänoikeuden infrastruktuurin kehittämisessä digitaalisessa ympäristössä. Suomi kutsui EU:n jäsenvaltiot sekä luovien alojen edustajia keskustelemaan tästä aiheesta Suomen EU-puheenjohtajakaudella, joka päättyi 31. joulukuuta 2019. Työtä jatketaan tulevina vuosina, jotta tekijöiden tulot kasvaisivat ja tekijätietojen näkyminen lisääntyisi uusien teknologioiden käyttöönottamisella, ja eurooppalaisten luovien alojen kilpailukykyä kokonaisuutena voitaisiin parantaa.

 

4. Mikä on tekijänoikeuden loukkaus? Voinko joutua vaikeuksiin tekijänoikeuden loukkauksesta? Entä jos en ollut tietoinen siitä, että loukkasin tekijänoikeutta?

Tekijänoikeuksia sekä lähioikeuksia voidaan loukata. Tekijänoikeuden loukkauksella tarkoitetaan suojatun teoksen käyttämistä tekijänoikeuslain vastaisesti. Yleensä tekijänoikeuden loukkaus ilmenee luvattomana teoskappaleiden valmistamisena, yleisön saataville saattamisena tai tekijän moraalisten oikeuksien loukkauksena. Kun teos on julkistettu, saa jokainen valmistaa siitä muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Teos on julkistettu, kun se on saatettu yleisön saataviin laillisesti eli tekijänoikeuden haltijan suostumuksella. Kappaleiden valmistaminen voi merkitä esimerkiksi kopion ottamista kirjasta opiskelua varten tai teoksen nauhoittamista henkilökohtaista käyttöä varten. Loukkaustilanteessa voi seurata loukkauksen kielto (tekijänoikeuslain 56 g §), kieltokanne (60 b §), keskeyttämismääräys (60 c §), väliaikainen keskeyttämismääräys (60 d §), estomääräys (60 e §). Myös hyvitys ja korvaus voivat tulla kyseeseen (57 §). Tekijänoikeuslaista löytyy myös määräyksiä tuomion julkistamisesta (59 a §), menettämisseuraamuksesta (58 §) ja yhteystietojen luovuttamisesta (60 a §). Kiellot ovat määrättävissä myös vilpittömässä mielessä toimineelle henkilölle. Hyvitysvastuu on riippumaton tuottamuksesta. Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta tekijänoikeuslain vastaisesti, on hyvityksen lisäksi maksettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, kärsimyksestä ja muusta haitasta. Tekijänoikeuden loukkaukset jaetaan niiden moitittavuuden mukaan tekijänoikeusrikkomuksiin ja tekijänoikeusrikoksiin. Ellei syytetty ollut loukkauksesta tietoinen, kyseessä ei voi olla rikos. Vuodesta 2018 alkaen kuluttajien ja viranomaisten käytettävissä on ollut parhaat käytännöt, joilla parannetaan tekijänoikeuskirjeen vastaanottajan oikeusvarmuutta. Ministeriö on julkaissut infografin IP-osoitteiden haltijoiden yhteystietojen hankkimisprosessista ja parhaista käytännöistä sitä seuraavassa kirjeiden lähettämisessä henkilöille, joiden IP-osoitetta käytetään rikkomiseen. Suositukset parantavat kirjeiden vastaanottajien oikeusturvaa selventämällä oikeudenhaltijoiden, teleyritysten ja kirjeiden vastaanottajien oikeuksia ja vastuita, vähentämällä harhaanjohtavien muotoilujen käyttöä kirjeissä, ja parantamalla koko prosessin läpinäkyvyyttä. Lisäksi suositukset selventävät myös markkinaoikeuden ja teleyritysten sekä muiden kirjevalvonnassa sovellettavan lainsäädännön noudattamista valvovien toimijoiden roolia prosessissa.

 

5. Missä olosuhteissa voin käyttää teosta, joka on suojattu jonkun muun tekijänoikeudella? Olen kuullut, että toisen tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttäminen on vain yksinkertaisesti siteeraamista ja siten aina sallittua.

Luvan toisen teokseen käyttämiseen voi saada oikeudenhaltijalta tai yhteishallinnointiorganisaatiolta. Käyttöoikeuden voi myös saada esim. Creative Commons-lisenssin tai muun avoimen lisenssin nojalla. Tekijänoikeutta on rajoitettu yksityisten etujen sekä sosiaalisten ja sivistyksellisten intressien vuoksi. Tekijänoikeuslaki sisältää tyhjentävän listan rajoituksista. Tärkeä tekijänoikeuden rajoitus koskee siteeraus- eli lainausoikeutta. Siteeraamisella tulee olla hyväksyttävä tarkoitus, kuten väittämän perusteleminen, keskustelun herättäminen tai teoksen arvosteleminen. Olennaista on, että lainattavalla teoksella on asiallinen yhteys uuteen teokseen, johon lainaus on sisällytetty. Sitaatti on katsottu hyvän tavan mukaiseksi, jos lainattu teos erottuu uudesta teoksesta ja lainatun teoksen tekijä on ilmoitettu hyvää tapaa noudattaen. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat tältä osin. Yleensä on suositeltavaa erottaa lainattu osuus kokonaisuudesta esim. lainausmerkeillä.

 

6. Saanko käyttää tekijänoikeudella suojattua musiikkia tekemäni kotivideon taustamusiikkina ja ladata sen videoalustalle?

Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Tämä perusperiaate koskee myös digitaalisessa muodossa olevia teoksia. Jokainen saa tallentaa verkosta digitaalisessa muodossa olevaa tekstiä, musiikkia ja kuvia sekä valmistaa tallentamastaan aineistosta oman tallenteen yksityistä käyttöä varten. Näin valmistettuja kopioita ei saa myydä, luovuttaa eteenpäin tai levittää tai välittää yleisölle varsinkaan ansiotarkoituksessa. Yksityinen kopiointi on sallittua vain, jos käytettävä lähde on laillinen, eli teos on saatettu verkkoon tekijänoikeuden haltijan suostumuksella. Kotivideo käsitteenä viittaa varsin selvästi yksityiseen käyttöön. Niinpä voidaan katsoa, että tekijänoikeudella suojatun musiikin käyttäminen kotivideossa kuuluu sallittuun yksityiseen käyttöön, kun kotivideota käytetään vain yksityiseen tarkoitukseen. Jos sen sijaan kotivideo ladataan videoalustalle, jonne yleisön pääsyä ei ole rajoitettu, voi kuka tahansa katsoa videon ja kuulla samalla tekijänoikeussuojatun musiikin. Tällöin tekijänoikeudella suojattu musiikki tulee välitetyksi yleisölle, mihin tarvitaan tekijänoikeuden haltijan lupa. Teosto on musiikin alan yhteishallinnointijärjestö, joka on tehnyt sopimuksen Youtuben kanssa edustamiensa tekijöiden teosten käyttämisestä videoalusta Youtubessa. Sopimuksen perusteella Youtubeen voi ladata videoita, joissa on käytetty Teoston suoraan tai vastavuoroisesti edustamaa musiikkia, kuten cover-lauluja. Sopimus ei kuitenkaan kata levy-yhtiöiden äänitteiden käyttämistä samasta teoksesta ilman levy-yhtiön lupaa.

 

7. Saanko antaa tekijänoikeudella suojatusta teoksesta tehdyn kopion perheenjäsenelle tai ystävälle?

Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityinen käyttö kattaa myös teoksen käytön perheen ja lähimpien ystävien keskuudessa. Tekijänoikeudella suojatusta teoksesta tehdyn yksityisen kopion saa siten antaa perheenjäsenelle tai ystävälle, jos käytetty lähde on laillinen. Laillisia lähteitä ovat esimerkiksi kirjastosta lainattu kirja ja kaupasta ostettu CD-levy. Yksityinen kopiointi ja käyttö ei kuitenkaan ole sallittua tietokoneohjelmien, tietokoneella luettavassa muodossa olevien tietokantojen ja rakennusteosten kohdalla. Teoskappaleen vapaa käyttö on mahdollista, kun levitysoikeus on rauennut eli sammunut. Oikeus raukeaa, kun teoskappale on ensimmäisen kerran tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu. Tämän jälkeen teoskappaleen ostaja tai muu henkilö, jonka hallussa teoskappale on laillisesti, saa levittää sen edelleen tai näyttää sen yleisölle.

 

8. Saanko ladata tekijänoikeudella suojatun teoksen internetistä? Onko merkitystä sillä, mitä teknologiaa käytän tai jos lataan vain osia teoksesta?

Digitaalisessa muodossa olevan teoksen saa ladata (kopioida) verkosta omalle tietokoneelle, jos teos on saatavilla verkossa laillisesti eli tekijänoikeuden haltijan suostumuksella. Yksityiskäyttöön tapahtuva kopiointi on sallittua kaikissa teoslajeissa, mutta nimenomaisesti on kielletty tietokoneohjelmien ja tietokoneella luettavassa muodossa olevien tietokantojen yksityinen kopioiminen. Kopiointitapoja tai -tekniikoita ei ole rajoitettu. Lataamiseen käytetty teknologia ei siis ratkaise, onko lataaminen sallittua vai ei. Myöskään sillä ei ole merkitystä, ladataanko teos kokonaan vai vain osittain. On huomioitava, että vertaisverkossa olevien teosten lataaminen voi aiheuttaa sen, että ohjelmisto jakaa niitä eteenpäin vertaisverkon muille käyttäjille. Tämä ei ole sallittua yksityistä kopiointia koskevan säännöksen perusteella.

 

9. Mitä ovat tekniset toimenpiteet ja saanko kiertää ne tehdäkseni kopiota yksityiskäyttöön?

Tekniset suojaustoimenpiteet ovat erilaisia digitaalisia tekniikoita, joiden avulla tekijänoikeuden haltijat yrittävät estää tai rajoittaa teosten luvatonta kopioimista ja muuta luvatonta hyväksikäyttöä. Tekniset suojaustoimenpiteet on lueteltu tekijänoikeuslain 5a luvussa. Tekijänoikeuslain mukaisesti suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä suojaustoimenpidettä ei saa kiertää. Kiertämiskielto ei koske niitä tapauksia, joissa teoskappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut kiertää teknisen toimenpiteen saadakseen teoksen nähtäväkseen tai kuultavakseen. DVD-levyn hankkinut henkilö saa siten kiertää suojauksen, joka estää häntä katsomasta levyn sisältöä. Verkosta laillisesti hankitun aineiston teknistä suojausta ei sen sijaan saa kiertää. On tärkeää huomioida, ettei teoksesta, jonka suojaus on kierretty katsomista tai kuuntelemista varten, saa valmistaa kappaleita edes yksityistä käyttöä varten. Teknisiä suojaustoimenpiteitä ei enää juurikaan käytetä. Oikeuksien digitaalisia hallintajärjestelmiä käytetään yleisemmin niiden sijasta.

 

10. Mitä ovat yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut?

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujen tarkoituksena on korvata niitä taloudellisia menetyksiä, joita teosten laillinen yksityinen kopiointi aiheuttaa tekijöille. Vuoden 2015 alusta lähtien valtio on vastannut yksityisen kopioinnin hyvityksestä valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla. Määrärahan tulee olla sen suuruinen, että sillä voidaan taata sopivat ja kohtuulliset hyvitykset teosten tekijöille. Yksityistä kopiointia ja sen yleisyyttä tutkitaan vuosittain puolueettomassa tutkimuslaitoksessa, jotta hyvitykset saadaan mitoitettua ja kohdistettua oikein.

 

11. Loukkaanko tekijänoikeutta, jos katson elokuvan suoratoistona sen sijaan, että lataisin sen internetistä?

Suoratoistoa (streamaus) käytetään jaettaessa elokuvateoksia ja musiikkia verkossa. Suoratoistossa elokuvaa tai musiikkia aletaan toistaa heti, kun käyttäjä on lähettänyt tilauspyynnön. Koko teosta ei tallenneta käyttäjän tietokoneelle ennen toiston aloittamista, vaan sitä ladataan samalla kun materiaalia toistetaan. Kun elokuva on katsottu loppuun, teoksesta ei jää varsinaista kopiota käyttäjän tietokoneelle. Suoratoistopalvelussa käyttäjän tietokoneelle syntyy kuitenkin väliaikaisia kopioita. On epäselvää, katsotaanko tällaisten väliaikaisten kopioiden muodostuminen kappaleen valmistamiseksi. Tekijänoikeuslaissa kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista myös tilapäisesti. Selvää on joka tapauksessa, että laillisesta lähteestä saa jokainen valmistaa muutaman kopion yksityiskäyttöä varten. Siten Spotifyta, Netflixiä tai muuta laillista suoratoistopalvelua hyödyntäessään käyttäjä ei loukkaa tekijänoikeutta, vaikka väliaikaisia kopioita muodostuisikin. Tähän voi lisätä sen, että teosten pelkkä tallentaminen (“lataaminen”) verkosta yksityistä käyttöä varten ei ole laissa rangaistavaa. Erityisesti elokuvien ja televisio-ohjelmien oikeudenhaltijat tai heidän edustajansa valvovat yksityishenkilöiden tekemiä P2P-teknologiaan perustuvia laittomia suoratoistopalveluita käyttämällä tehtyjä tekijänoikeuden loukkauksia kirjeitse. Kirje voidaan lähettää vain, jos markkinaoikeus on katsonut, että teolla saatetaan tekijän oikeuksien suojan kannalta tekijänoikeudella suojattua aineistoa merkittävässä määrin yleisön saataviin ilman tekijän suostumusta. 

 

12. Olenko vastuussa siitä, että tekijänoikeudella suojattuja teoksia sisältyy automaattisesti julkaisuihini sosiaalisen median alustoilla, ja onko tämä tekijänoikeuden loukkaus? Mitä jos linkitän ja upotan tällaisia teoksia verkkosivulleni tai blogiini?

Mikäli sosiaalisessa mediassa tekijänoikeudella suojattu teos sisältyy automaattisesti käyttäjän julkaisuun, teos tulee välitetyksi yleisölle. Mahdollisesta tekijänoikeuden loukkauksesta vastannee tässä tapauksessa sosiaalisen median ylläpitäjä (passiivisen) käyttäjän sijasta. Tätä kysymystä ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu Suomessa. Linkittämisessä voi tapahtua tekijänoikeuden kannalta merkityksellistä kappaleiden valmistamista ja yleisölle välittämistä. Suomen korkein oikeus ei ole keskustellut linkittämisestä, mutta tekijänoikeusneuvosto on ottanut siihen kantaa. Lausunnossa TN 2014:4 tekijänoikeusneuvoston ratkaistavana oli kysymys ei-kaupalliselle keskustelupalstalle asetetuista linkeistä, joita klikkaamalla käyttäjä siirtyy linkin sisältävältä sivustolta toiselle sivustolle. Tekijänoikeusneuvoston mukaan ei-kaupalliselle sivustolle voidaan asettaa klikattavia linkkejä, jotka johtavat toisella sivustolla oikeudenhaltijan luvalla vapaasti käytettävissä oleviin teoksiin. Lausuntoa on perusteltu muun muassa viittaamalla hallituksen esitykseen, jonka mukaan verkkosivut saa ilman oikeudenhaltijan lupaa linkittää toisiinsa siten, että linkin avulla siirrytään sivulta tai sivustolta toiselle. Tällainen linkittäjän toimenpide on verrattavissa alaviitteen tai kirjanmerkin asettamiseen. Tekijänoikeusneuvosto totesi lisäksi, että muiden kuin klikattavien linkkien osalta oikeustila on epäselvä. Lausunnossa TN 2013:22 oli kyse blogin sisällön systemaattisesta linkittämisestä. Vastapuolen tarkoituksena oli pelkästään kopioida hakijan blogin sisältö, eikä esimerkiksi viitata alkuperäisen sisällön sijaintipaikkaan. Tekijänoikeusneuvosto lausui, että tapauksessa linkittäminen muodostaa tekijänoikeuden loukkauksen, jos linkitetyn blogin sisältö on tekijänoikeudella suojattu teos. Suomen käytäntö näissä asioissa on EU-tuomioistuinratkaisujen mukainen.

 

13. Luodessani teoksen ja ladatessani sen verkkoon monen verkkosivun käyttöehdot pyytävät minua siirtämään tekijänoikeuteni sivustolle. Tarkoittaako tämä, että menetän kaikki oikeuteni teokseen?

Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Moraalisia oikeuksia ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voi luovuttaa kokonaan. Tämä pätee myös internetissä, missä oman teoksen lataaminen verkkosivulle edellyttää käyttöehtojen hyväksymistä. Tekijänoikeuden luovutuksen laajuus (taloudellisten oikeuksien osalta) riippuu kyseisessä tapauksessa hyväksyttävistä käyttöehdoista. Tekijänoikeuden luovutus verkkoympäristössä tapahtuu kuitenkin usein hyväksymällä verkkosivuja hallinnoivan tahon yksipuolisesti laatimat vakioehdot. Ne on laadittu siten, että ne soveltuvat käytettäviksi suuressa määrässä samantyyppisiä sopimuksia. Yksipuoliset vakioehdot sitovat käyttäjää, mikäli hänellä on ollut todellinen mahdollisuus tutustua niihin ennen hyväksymistä. Kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan myös sovitella tuomioistuimessa, ja yllättävät ja ankarat vakioehdot tulevat sitoviksi vain, jos vastapuolen huomiota on erityisesti kiinnitetty niihin. Tässä tulee myös huomioida ns. suppean tulkinnan periaate, joka on vakiinnutettu tekijänoikeuslain esitöissä, tuomioistuinkäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa. Tämän mukaan tekijänoikeusluovutukset tulkitaan ahtaasti tekijän eduksi (jos tekijä on heikompi osapuoli); epäselvissä tapauksissa vain ne oikeudet kuuluvat luovutukseen, joista on nimenomaisesti sovittu.

 

14. Henkilöhahmoni perustuu suosikkinäyttelijääni, suosikkisarjakuvahahmooni tai suosikkikuntosaliini. Voinko joutua vaikeuksiin tekijänoikeuden loukkauksesta?

Sarjakuvahahmo voi olla suojattu tekijänoikeudella taiteellisena teoksena, jolloin tekijänoikeushaltijan lupa tarvitaan, kun teos saatetaan yleisön saataviin. Näyttelijän kohdalla on todennäköisesti kyse näyttelijän valokuvasta, joten kysymys valokuvan tekijänoikeussuojasta tai lähioikeussuojasta on relevantti. Näyttelijän valokuvan kopioiminen ja esittäminen verkossa edellyttävät siten kuvaajan lupaa. Kysymys kuntosalin logon tekijänoikeussuojasta on monimutkaisempi. Kuntosalin yrityskuva ja imago tulisi suojata ensisijaisesti tavaramerkillä. Tekijänoikeusneuvosto on kuitenkin lausunut, että poikkeuksellisen itsenäinen ja omaperäinen logo voi saada tekijänoikeussuojan (TN 2006:18). Kun henkilöhahmo perustuu tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin, se voi olla kokoomateos tai täysin uusi teos. Kokoomateos on uusi ja omaperäinen teos, joka on luotu yhdistämällä olemassa olevia teoksia tai teosten osia. Kokoomateos voidaan luoda myös digitaalisessa muodossa. Kokoomateoksen tekijän on saatava alkuperäisteosten oikeudenhaltijoiden suostumukset alkuperäisteosten käyttöön. Henkilöhahmo katsotaan kokoomateokseksi, jos alkuperäisteokset ovat selvästi erotettavissa ja tunnistettavissa henkilöhahmosta. Jos henkilöhahmon tekijä on pelkästään saanut inspiraatiota henkilöhahmoonsa esim. tietystä sarjakuvahahmosta, henkilöhahmon tekijä on vapaasti muuttaen saanut aikaan itsenäisen ja uuden teoksen. Silloin ei tarvita sarjakuvahahmon tekijänoikeuden haltijan suostumusta. Henkilöhahmo voi myös olla parodia. Parodiat on perinteisesti katsottu sallituiksi. Joissakin tilanteissa kyseessä voi mahdollisesti olla kuvasitaatti.

 

15. Kuinka voin tietää, onko teos saatavilla verkossa laillisesti vai laittomasti?

Palvelun laillisuus on syytä kyseenalaistaa, jos musiikkia tai elokuvia tarjotaan erittäin halvalla tai ilmaiseksi verkossa. Myös huono laatu, nimeen sisältyvät kirjoitusvirheet, oudot kuvat ja epätavallinen kielivalikoima voivat viitata lähteen laittomuuteen. Teosten laiton levittäminen verkossa toteutetaan usein vertaisverkkojen (peer-to-peer eli P2P-ohjelmat) kautta. Vertaisverkoissa palveluun liittyneet käyttäjät voivat ladata aineistoja suoraan toisten yksittäisten käyttäjien tietokoneilta tai palvelimilta. Vertaisverkossa liikkuessaan käyttäjän on siten toimittava varovasti, mikäli haluaa välttää laitonta toimintaa. On myös olemassa laittomia suoratoistopalveluja (striimaus-palveluja), jotka toimivat P2P-teknologialla.

 

 

 

 

Back to Top

Disclaimer

The answers to the Frequently Asked Questions (FAQs) were finalised on the date indicated as the status date on the website. Gathering up-to-date information from 27 Member States is an extensive exercise. While the EUIPO tries to keep the information up-to-date, new case-law or legislative reforms may impact the content of the FAQs. Neither the EUIPO nor any person acting on behalf of the EUIPO is responsible for the use which might be made of the FAQs.

We use cookies on our website to support technical features that enhance your user experience. We also use analytics. Click for more information